1. Johdanto: Hiilineutraaliusimperatiivi ja liikennejärjestelmän strateginen viitekehys

Helsingin kaupungin strateginen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä muodostaa peruskallion, jonka varaan kaikki tulevaisuuden liikenneratkaisut rakentuvat. Tämä tavoite, joka on aikaistettu aiemmasta vuodesta 2035, asettaa poikkeuksellisen kovat vaatimukset kaupunkirakenteen ja liikkumispalveluiden yhteensovittamiselle. Liikenne on Helsingin päästösektoreista haastavin; se muodostaa yli 20 prosenttia kaupungin suorista kasvihuonekaasupäästöistä, ja toisin kuin energiantuotannossa, jossa päästöt ovat laskeneet, liikenteen päästövähennykset ovat edenneet tavoiteuraa hitaammin.

Tämä raportti analysoi syvällisesti Helsingin joukkoliikenteen nykytilaa ja tulevaisuuden potentiaalia vastaten kysymykseen: Miten teoreettiset innovaatiot muuntuvat käytännön ratkaisuiksi ekologisessa kaupungissa? Analyysi ulottuu nykyisten liikennemuotojen – metron, raitiovaunujen, pikaraitioteiden, bussien ja lauttojen – evoluutiosta täysin uusiin, vielä horisontissa siintäviin teknologioihin. Raportissa tarkastellaan myös, miksi tietyt teoreettisesti houkuttelevat ratkaisut, kuten köysiradat tai henkilökohtaiset pikaraidejärjestelmät (PRT), ovat kohdanneet käytännön toteutuksessa ylitsepääsemättömiä esteitä Helsingin kontekstissa.

1.1 Strateginen maali: -60 % ja hiilineutraalius

Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021 ja sen päivitykset ovat naulinneet kiinni tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta, tähdäten täyteen hiilineutraaliuteen 2035. Tämä edellyttää radikaalia siirtymää pois polttomoottoriteknologiasta ja yksityisautoilusta. Helsingin seudun liikenne (HSL) on linjannut strategiassaan 2025–2030 tavoitteekseen olla “johtava toimija ja kumppani”, joka ei ainoastaan operoi liikennettä, vaan mahdollistaa koko seudun elinvoimaisuuden ja kestävyyden.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että joukkoliikenteen on oltava houkuttelevampi vaihtoehto kuin yksityisautoilu – ei vain hinnan, vaan myös sujuvuuden, nopeuden ja kokemuksen osalta. Tässä yhtälössä digitalisaatio, automaatio ja sähköistyminen ovat keskeisiä muutosajureita.

1.2 Kaupunkirakenteen ja liikenteen symbioosi

Tulevaisuuden ekologinen Helsinki ei ole vain teknologinen projekti, vaan kaupunkisuunnittelullinen valinta. Uudet yleiskaavat ja maankäytön suunnitelmat ohjaavat kasvua raideliikenteen solmukohtiin. “Raidekaupunki” on termi, joka kuvaa siirtymää bussipohjaisesta hajautuneesta rakenteesta tiiviiseen, kiskoihin tukeutuvaan kaupunkiin. Tämä näkyy konkreettisesti Vantaan ratikan ja Viikin-Malmin pikaraitiotien kaltaisissa hankkeissa, joissa rataverkko toimii kaupunkikehityksen selkärankana.

Tavoitevuosi	Päästötavoite (vs. 1990)	Liikenteen rooli
2030	-60 %	Joukkoliikenteen sähköistys, raideliikenteen laajennus, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen.
2035	Hiilineutraalius	Polttomoottorikäyttöisten henkilöautojen mahdollinen kielto tai rajoitus, täyssähköinen HSL-liikenne.

2. Runkoverkon renessanssi: Raideliikenteen evoluutio

Raideliikenne edustaa energiatehokkuuden huippua kaupunkiympäristössä. Teräspyörän vierintävastus teräskiskolla on murto-osa kumipyörän vastuksesta asfaltilla, ja sähkövetoisuus on ollut raideliikenteen standardi jo vuosikymmeniä. Tulevaisuuden ekologisessa Helsingissä raideliikenteen rooli kasvaa entisestään, mutta se muuttaa muotoaan: metro automatisoituu, ja raitiotiet laajenevat seudullisiksi pikaraitioteiksi.

2.1 Metro: Automatisoinnin ja kapasiteetin dilemma

Helsingin metro on järjestelmän selkäranka, joka kuljettaa suurimmat matkustajamassat idän ja lännen välillä. Länsimetron valmistuminen on pidentänyt linjaa, mutta samalla se on tuonut esiin kapasiteettiongelmat.

2.1.1 Teoria: Miksi automatisointi on välttämätöntä?

Teoreettisesti metron automatisointi (GoA4-taso, eli täysin ilman kuljettajaa toimiva järjestelmä) on ainoa keino lisätä kapasiteettia ilman miljardiluokan tunnelinvestointeja.

• Vuorovälin tihentäminen: Nykyinen manuaalinen ajo mahdollistaa lyhimmillään noin 2,5 minuutin vuorovälin. Automaatiojärjestelmä voisi lyhentää tämän 90 sekuntiin, mikä lisäisi linjan kapasiteettia kymmeniä prosentteja.
• Energiatehokkuus: Tietokoneohjattu ajo optimoi kiihdytykset ja jarrutukset (eco-driving), mikä säästää energiaa ja vähentää kulumista.
• Joustavuus: Automaattijärjestelmä voi reagoida kysyntäpiikkeihin tuomalla lisäjunia liikenteeseen nopeammin kuin ihmiskuljettajia voidaan hälyttää paikalle.

2.1.2 Käytäntö: Implementaation haasteet

Helsingin metron automatisointiprojekti on ollut pitkä ja kivinen tie. Hanketta on valmisteltu ja keskeytetty useaan otteeseen teknisten ja taloudellisten riskien vuoksi. Käytännön haasteena on vanhan järjestelmän (Siemens/Valmet -kalusto) ja uuden teknologian yhteensovittaminen liikenteen ollessa käynnissä.

• Nykytilanne 2024-2025: HSL ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy keskittyvät tällä hetkellä verkon peruskorjauksiin. Vuosien 2024 ja 2025 liikennöintisuunnitelmat ovat täynnä katkoksia: Rautatientorin, Mellunmäen, Kontulan ja Myllypuron asemat ovat suljettuina perusparannusten vuoksi. Tämä on välttämätön askel ennen kuin laajamittaisesta automaatiosta voidaan uudelleen päättää.
• Tulevaisuuden laajennukset: Visioissa elää edelleen ajatus “Metro 2” -linjasta tai itämetron jatkamisesta Östersundomiin, mutta nämä ovat riippuvaisia maankäytön ratkaisuista, jotka ovat viivästyneet.

2.2 Pikaraitiotiet: Kaupunkibulevardien ja poikittaisliikenteen selkäranka

Merkittävin muutos Helsingin liikennekartalla 2020- ja 2030-luvuilla on pikaraitiotieverkoston synty. Tämä edustaa paradigmaattista muutosta, jossa raitiovaunu ei ole enää vain kantakaupungin hidas kulkuneuvo, vaan seudullinen, nopea yhteysväline.

2.2.1 Raide-Jokeri (Linja 15) ja sen perintö

Raide-Jokeri on toiminut “proof of concept” -hankkeena. Se korvasi ruuhkautuneen bussilinjan 550 ja osoitti, että raideyhteys lisää matkustajamääriä merkittävästi (“raidekerroin”).

2.2.2 Vantaan pikaraitiotie: Kasvun ohjaaja

Vantaan ratikka on hyväksytty hanke, joka sitoo Vantaan tiiviimmin seudulliseen raideverkkoon.

• Reitti: Mellunmäki (Metro) – Hakunila – Tikkurila (Juna) – Aviapolis – Lentoasema. Pituus on 19,3 km.
• Strateginen merkitys: Hanke ei ole vain liikennehanke, vaan kaupunkikehityshanke. Se mahdollistaa tiiviin asuntorakentamisen reitin varrelle, vähentäen Vantaan riippuvuutta henkilöautoista. Arvioitu valmistuminen on vuonna 2029.

2.2.3 Viikin–Malmin pikaraitiotie (Viima)

Tämä hanke on esimerkki siitä, miten joukkoliikenne suunnitellaan ennen asutusta, mikä on ekologisen kaupunkisuunnittelun kultainen sääntö.

• Konteksti: Malmin lentokentän alueen muuttaminen asuinalueeksi 86 000 ihmiselle. Ilman tehokasta joukkoliikennettä alue tukehtuisi autoihin.
• Aikataulu: Yleissuunnitelma hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa huhtikuussa 2025. Rakentaminen voisi alkaa vuonna 2028 ja liikennöinti 2030-luvun alussa.

2.2.4 Kruunusillat: Miksi raitiotie voitti köysiradan?

Laajasalon ja kantakaupungin yhdistävä Kruunusillat-hanke on mielenkiintoinen tapaustutkimus “teoria vs. käytäntö” -asetelmasta.

• Teoreettinen vaihtoehto (Köysirata): Laajasalon ja keskustan välille ideoitiin ja selvitettiin köysirataa (gondolihissiä). Teoriassa se olisi ollut edullisempi rakentaa, hiljainen ja visuaalisesti futuristinen.
• Käytännön realiteetit (Hylkäysperusteet):

1. Sääolosuhteet: Helsingin merellinen sijainti on tuulinen. Köysiradan käyttökatkot myrskyillä olisivat olleet liian yleisiä luotettavalle runkoyhteydelle.
2. Kapasiteetti: Raitiovaunun kapasiteetti on ylivertainen ruuhka-aikoina. Yksi ratikka vetää satoja matkustajia, kun taas gondolihissien kapasiteetti on rajallisempi.
3. Verkottuminen: Köysirata olisi jäänyt “saarekkeeksi”, vaatien vaihdon molemmissa päissä. Raitiotie integroituu suoraan Hakaniemen ja Rautatieaseman verkkoon ilman vaihtoa.

• Toteutus: Kruunusillat-raitiotie valmistuu vuonna 2027. Sitä ennen, vuosina 2025–2026, tehdään massiivisia rakennustöitä, jotka vaikuttavat muuhun liikenteeseen.

3. Tieliikenteen murros: Sähköä, dataa ja robotiikkaa

Bussiliikenne on perinteisesti ollut joustavin mutta saastuttavin joukkoliikennemuoto. Ekologisessa Helsingissä tämä kääntyy päälaelleen: sähköbussit ovat päästöttömiä, ja tekoäly optimoi niiden reitit.

3.1 Kaluston sähköistyminen (BEV)

HSL:n tavoitteena on nopea siirtymä sähköbusseihin. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on ollut 30 prosentin sähköistysaste, ja uusissa kilpailutuksissa sähkö on usein vaatimus.

• Vaikutukset kaupunkitilaan: Sähköbussien äänettömyys ja pakokaasuttomuus mahdollistavat terminaalien rakentamisen sisätiloihin (kuten Kampin terminaali, mutta laajemmin) ja linjojen viennin herkkien asuinalueiden läpi.

3.2 Robottibussit: Graalin malja vai ikuinen lupaus?

Autonominen liikenne (Level 4/5) on teoreettisesti ekologisen joukkoliikenteen “Graalin malja”. Se poistaisi kuljettajakustannukset (n. 50–60 % operointikuluista), mikä tekisi tiheästä liikenteestä kannattavaa myös hiljaisina aikoina ja harvaan asutuilla alueilla.

3.2.1 Helsingin pilotit – Maailmanluokan testialusta

Helsinki on profiloitunut globaaliksi testialustaksi (Smart City Testbed).

• Kalasatama & Jätkäsaari: Alueilla on pilotoitu useita robottibusseja (mm. Sohjoa Baltic, FABULOS). Esimerkiksi linja 26R ja taideprojekti R-Bus ovat kuljettaneet matkustajia “last mile” -yhteytenä metroasemille. R-Bus oli erityisen kiinnostava kokeilu, jossa bussi valitsi reittinsä algoritmien ja “tekoälyn äänten” perusteella, testaten matkustajien luottamusta teknologiaan.
• Vuosaari: Linja 90R liikennöi metroasemalta Aurinkolahden rannalle, testaten autonomista ajoa muun liikenteen seassa.

3.2.2 Talvihaaste (The Arctic Challenge) – Käytännön suurin este

Vaikka pilotit ovat kesäisin onnistuneita, ympärivuotinen käyttö kohtaa Suomessa massiivisen teknisen esteen. VTT:n ja muiden toimijoiden (esim. ROADVIEW-hanke) tutkimukset osoittavat, että autonomiset ajoneuvot ovat toistaiseksi “kesälapsia”.

• LiDAR ja lumi: Useimmat robottibussit navigoivat LiDAR-laserskannauksella. Lumisade ja tiestä pöllyävä lumi (“snow spray”) aiheuttavat “kohinaa”, jonka sensori tulkitsee esteeksi. Bussi tekee hätäjarrutuksen tyhjällä tiellä lumipilven vuoksi.
• Peittyvät viivat: Konenäkö tarvitsee kaistaviivoja. Kun tie on lumen peitossa, bussi menettää sijaintitietonsa.
• Johtopäätös: Ennen kuin sensoriteknologia (tutka, lämpökamerat, parempi AI) ratkaisee nämä ongelmat, robottibussit eivät voi korvata perinteistä liikennettä luotettavasti Helsingin talvessa. Tämä viivästyttää niiden laajamittaista käyttöönottoa 2030-luvulle.

3.3 Kutsuohjattu joukkoliikenne (DRT): Paluu tulevaisuuteen

Helsinki oli edelläkävijä Kutsuplus-palvelulla (2012–2015), joka oli teknisesti toimiva mutta taloudellisesti kestämätön liian pienen volyymin vuoksi. Nyt konsepti tekee paluuta.

• Nykytila 2025: Kirkkonummella ja Siuntiossa operoidaan jo nyt HSL:n alaisuudessa kutsuohjattuja lähibusseja (esim. linjat 918, 919), jotka palvelevat haja-asutusalueita.
• Tulevaisuus: Algoritmien kehittyessä ja kaluston sähköistyessä “Mobility on Demand” voi teoriassa korvata yksityisauton kokonaan. Käyttäjä tilaa kyydin sovelluksella, ja tekoäly yhdistelee (pool) samansuuntaiset matkat dynaamisesti. Jos robottibussit saadaan toimimaan talvella, tämä muuttaa koko liikennejärjestelmän kustannusrakenteen.

4. Vesiliikenne: Sininen valtatie sähköistyy

Helsingin maantiede – niemimaa ja laaja saaristo – tarjoaa valtavan potentiaalin vesiliikenteelle. Toisin kuin teiden rakentaminen, “sininen infrastruktuuri” on jo valmiina.

4.1 Autonomiset sähkövesibussit (Callboats)

Tämä on yksi Helsingin lupaavimmista “Smart City” -innovaatioista, joka on siirtymässä teoriasta käytäntöön.

• Konsepti: Pieniä, sähkökäyttöisiä katamaraaneja, jotka tilataan sovelluksella (kuten Uber). Ne toimivat “on-demand” -periaatteella ilman kiinteitä aikatauluja.
• Taloudellinen logiikka: Perinteisessä saaristoliikenteessä miehistökulut ovat 60–70 % kustannuksista. Callboats-yritys ja Forum Virium Helsinki ovat pilotoineet mallia, jossa yksi kapteeni valvoo etänä viittä autonomista venettä. Tämä tekee pienten saarten saavutettavuudesta taloudellisesti kannattavaa, mihin perinteiset raskaat lautat eivät pysty.
• Sääntely: Suurin este on lainsäädäntö, joka vaatii alukselle miehistöä. Pilotit ovat kuitenkin osoittaneet teknologian (360-kamerat, sensorit) olevan ihmisaisteja tarkempi.

4.2 Suomenlinnan lautan sähköistys

Perinteinen lauttaliikenne (Suomenlinna II) modernisoidaan. Sähköistys (retrofit) on käynnissä oleva hanke, joka vähentää päästöjä ja melua Kauppatorin ja asuinsaarten herkillä alueilla. ABB:n taajuusmuuttajateknologian päivitys on pidentänyt nykyisen kaluston elinkaarta ja parantanut energiatehokkuutta.

4.3 Helsinki–Tallinna-tunneli: Megaprojektin varjo

Teoreettisella tasolla keskustellaan edelleen rautatietunnelista Helsingin ja Tallinnan välillä.

• Teoria: Tunneli loisi kaksoiskaupungin (“Talsinki”), yhdistäisi Suomen Euroopan rataverkkoon ja vähentäisi dramaattisesti laivaliikenteen päästöjä siirtämällä rahdin ja matkustajat raiteille.
• Käytäntö: Hanke on jumissa rahoitusneuvotteluissa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja geopoliittisessa epävarmuudessa. Vaikka yksityisiä rahoitusmalleja on esitetty, hanke ei todennäköisesti realisoidu ennen vuotta 2040, eikä se siten ole ratkaisu vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitteisiin.

5. Pystysuora ulottuvuus: Urban Air Mobility (UAM)

Kun maa ja meri ruuhkautuvat, katse kääntyy taivaalle. Helsinki on aktiivinen osapuoli EU:n drone-strategian jalkauttamisessa (CITYAM, AiRMOUR -hankkeet).

5.1 Logistiikka- ja hätätilannedronet

Ensimmäinen aalto “ilmassa tapahtuvaa joukkoliikennettä” ei kuljeta ihmisiä, vaan tavaraa ja elintärkeitä palveluita.

• Pilotit: Helsingissä on jo testattu lääkintätarvikkeiden kuljetusta apteekista Laajasalon terveysasemalle ja defibrillaattorien lennättämistä hätäpaikoille. Dronet ohittavat ruuhkat ja ylittävät vesistöt minuuteissa.
• Ekologinen vaikutus: Vaikka dronet itsessään kuluttavat energiaa, ne vähentävät polttomoottorikäyttöisten pakettiautojen ja kuriirien tarvetta kaupunkialueella (“last mile delivery”).

5.2 eVTOL – Lentävät taksit: Tulevaisuuden premium-palvelu?

Sähköiset, pystysuoraan nousevat lentolaitteet (eVTOL) ovat teknologisesti olemassa (esim. Volocopter, EHang).

• Teoria: Vuoden 2030 Helsingissä voisi olla “vertiporteja” (esim. Pasilassa, Lentoasemalla, Tallinnassa), joiden välillä lennetään nopeasti ja päästöttömästi.
• Käytäntö: EU:n ja EASA:n sääntelykehys (U-Space) on vasta muotoutumassa. Akkukestot, meluhaitat tiiviissä kaupunkiympäristössä ja turvallisuusstandardit tarkoittavat, että eVTOL-liikenne ei tule olemaan massajoukkoliikennettä (kuten metro) vielä vuosikymmeniin. Se tulee todennäköisesti olemaan kallis premium-palvelu tai viranomaiskäytössä (poliisi, pelastus).

6. Mikroliikkuminen ja “Viimeinen maili”

Tulevaisuuden joukkoliikenne ei ole vain suuria kulkuneuvoja, vaan ekosysteemi, johon integroituvat henkilökohtaiset kevyet kulkuneuvot.

6.1 Kaupunkipyörät ja integraatio

HSL:n kaupunkipyöräjärjestelmä on integraation malliesimerkki. Tulevaisuudessa:

• MaaS (Mobility as a Service): Sähköpotkulaudat ja pyörät integroituvat saumattomasti HSL:n sovellukseen. Käyttäjä ei osta bussilippua, vaan “liikkumisoikeutta” pisteestä A pisteeseen B.
• Talvikäyttö: Kautta pidennetään ja kalustoa kehitetään ympärivuotiseksi. Tämä vähentää lyhyiden automatkojen tarvetta talvisin.

7. Kestävä kaupunkilogistiikka: Tavaroiden joukkoliikenne

Ekologinen kaupunki ei liikuta vain ihmisiä, vaan myös tavaraa.

7.1 Cargo Tram – Tavararaitiotie

Teoreettinen malli, jota on kokeiltu mm. Dresdenissä (CarGoTram). Helsingissä voitaisiin hyödyntää olemassa olevaa raitiotieverkkoa ja varikoita yön aikana tai ruuhka-aikojen ulkopuolella tavaran siirtoon satamista tai terminaaleista keskustan kivijalkakauppoihin.

• Esteet: Raitiotieverkon korkea käyttöaste päivisin ja huollot öisin. Kuitenkin “Physical Internet” -ajattelussa tavara voisi kulkea matkustajien seassa erityisissä vaunuosastoissa.

7.2 Logistiikkahubit ja rahtipyörät

Helsinki testaa “last mile” -hubeja (esim. Baanan varsilla), joihin tavara tuodaan raskaammalla kalustolla ja jaetaan sähkörahtipyörillä. Forum Viriumin piloteissa on havaittu, että sähkörahtipyörät ovat nopeampia ja tehokkaampia keskustan ahtailla kaduilla kuin pakettiautot. Esimerkiksi rakennustyömaiden pientarvikejakelu (Würth-case) on siirretty onnistuneesti pyörille.

8. Hylätyt visiot ja teoreettiset vaihtoehdot

Analyysin syventämiseksi on tarkasteltava myös, mitä on jätetty toteuttamatta.

8.1 Personal Rapid Transit (PRT) – “Podcars”

PRT-järjestelmät (pienet automaattivaunut omilla radoillaan) olivat 2000-luvun alun suuri visio.

• Miksi hylätty? Helsinki on hylännyt ajatuksen fyysisestä PRT-verkosta (kiskot/rännit) sen korkean infrastruktuurikustannuksen ja maisemahaitan vuoksi. PRT:n kapasiteetti per neliömetri on heikko verrattuna joukkoliikenteeseen.
• Evoluutio: PRT:n idea on “virtualisoitunut”. Sen sijaan, että rakennetaan kiskot, kehitetään robottibusseja ja takseja, jotka käyttävät olemassa olevaa tieverkkoa. Tämä on joustavampaa ja halvempaa.

8.2 Hyperloop

Teoreettinen tyhjiöputkessa kulkeva kapseli (Helsinki–Tukholma/Turku). Teknologia on edelleen kokeiluasteella, eikä se ole realistinen osa Helsingin joukkoliikennettä lähivuosikymmeninä. Se edustaa “techno-fix” -ajattelua, joka vie huomion pois olemassa olevien, toimivien ratkaisujen (kuten junayhteyksien) parantamisesta.

9. Synteesi: Tulevaisuuden järjestelmä 2035

Tulevaisuuden ekologinen Helsinki ei nojaa yhteen teknologiseen ihmeeseen, vaan eri muotojen saumattomaan, dataohjattuun yhteispeliin (multimodaalisuus).

9.1 Modaalijakauma ja hierarkia

Vuonna 2035 liikennejärjestelmä on hierarkkinen:

1. Runkoverkko (High Capacity): Automatisoitu metro ja laaja pikaraitiotieverkko (Vantaan ratikka, Viima, Kruunusillat, Länsiratikat) muodostavat selkärangan, joka kuljettaa massat nopeasti.
2. Syöttöliikenne (Feeder): Sähköbussit ja (sään salliessa) autonomiset robottibussit syöttävät matkustajia runkoverkon asemille.
3. On-Demand: Autonomiset Callboats-vesibussit ja kutsuohjatut pikkubussit palvelevat saaristoa ja hajautuneempia alueita.
4. Mikroliikkuminen: Kaupunkipyörät ja kävely hoitavat viimeisen mailin.

9.2 Teoria vs. Käytäntö -yhteenveto

Liikennemuoto	Teoreettinen potentiaali	Käytännön realismi 2030	Keskeinen haaste/Mahdollistaja
Pikaraitiotie	Korkea: Korvaa autot	Erittäin korkea: Useita linjoja toteutuu	Kaupunkikehitys, rahoitus
Robottibussit	Korkea: Kustannussäästö	Kohtalainen: Talviongelmat rajoittavat	LiDAR-teknologia, sääolosuhteet
Autonomiset lautat	Kohtalainen: Saaristo	Korkea: Pilotit lupaavia	Lainsäädäntö (miehitys)
eVTOL (Lentotaksit)	Kohtalainen: Nopeus	Matala: Premium/Hätä	Turvallisuus, melu, hinta
Köysirata	Kohtalainen: Halpa ylitys	Hylätty (Laajasalo)	Tuuli, kapasiteetti, verkkovaikutus
PRT (Kiskoilla)	Matala	Korvattu virtuaalisella PRT:llä	Infran jäykkyys ja hinta

Helsingin tulevaisuuden ekologinen joukkoliikenne on sähköinen, raiteisiin tukeutuva ja datalla ohjattu. Radikaaleimmat innovaatiot (lentotaksit, hyperloop) jäävät todennäköisesti marginaaliin tai tutkimuspöydille, kun taas “tylsät” mutta tehokkaat parannukset – kuten bussien sähköistys ja ratikkaverkon laajeneminen – tuottavat leijonanosan päästövähennyksistä. Todellinen älykkyys (Smart City) ei ole lentävissä autoissa, vaan siinä, että kännykkäsovellus osaa yhdistää metron, sähköpotkulaudan ja autonomisen lautan yhdeksi sujuvaksi matkaketjuksi.

Lähdeartikkelit

1. Helsingin selvitys osoittaa, millä keinoilla kaupunki voi saavuttaa liikenteen päästövähennystavoitteet – STT Info, https://www.sttinfo.fi/tiedote/70841643/helsingin-selvitys-osoittaa-milla-keinoilla-kaupunki-voi-saavuttaa-liikenteen-paastovahennystavoitteet?publisherId=60577852&lang=fi 2. Hiilineutraali Helsinki 2035 – Kuntaliitto, https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/viinanen_ilmasto_ja_kaupungin_strategia_helsinki.pdf 3. Helsinki selvittää keinoja liikennepäästöjen vähentämiseksi | Helsingin kaupunki, https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsinki-selvittaa-keinoja-liikennepaastojen-vahentamiseksi 4. Strategia 2022 – 2025 | HSL organisaationa | HSL | HSL.fi, https://www.hsl.fi/hsl/hsl-organisaationa/strategia 5. HSL:n strategia 2026–2029 tähtää helppoon ja kestävään liikkumiseen | Uutiset, https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2025/10/hsln-strategia-20262029-tahtaa-helppoon-ja-kestavaan-liikkumiseen 6. Helsinki-Uusimaa Regional Land Use Plan 2050 – Uudenmaan liitto, https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/05/Helsinki-Uusimaa-Regional-Land-Use-Plan-2050.pdf 7. Viikin–Malmin pikaraitiotie – Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikin%E2%80%93Malmin_pikaraitiotie 8. Tietoa ratikasta | Vantaa – Vantaan ratikka, https://ratikka.vantaa.fi/fi/tietoa-ratikasta 9. Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelma päivitys 2024 – Helsingin kaupunki, https://www.hel.fi/static/kanslia/julkaisut/2024/Hiilineutraali_Helsinki_p%C3%A4ivitys_2024.pdf 10. Liikennöintisuunnitelma 2024-2025 | Suunnittelu | HSL | HSL.fi, https://www.hsl.fi/hsl/suunnittelu/liikennointisuunnitelma-2024-2025 11. Yleissuunnitelma, Viikin-Malmin pikaraitiotie | Päätökset | Helsingin kaupunki, https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2020-013740 12. Laajasalo: Vuoden 2025 tilannekatsaus – Kruunusillat – Helsingin kaupunki, https://kruunusillat.fi/tiedotteet/laajasalo-vuoden-2025-tilannekatsaus/ 13. Kruunusillat – uusi ratikkayhteys Laajasaloon – HSL, https://www.hsl.fi/hsl/kruunusillat 14. Vuokraus, käyttöoikeussopimuksen irtisanominen, Laajasalo, Haakkoninlahdenkatu, Kruunusillat allianssi | Päätökset, https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2025-005183 15. Kruunusillat-raitiotien rakentaminen alkaa Koirasaarentien itäpäässä | Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala – STT Info, https://www.sttinfo.fi/tiedote/69958013/kruunusillat-raitiotien-rakentaminen-alkaa-koirasaarentien-itapaassa?publisherId=60577852 16. HSL public transport in 2025–2026: Route changes due to planned works, more frequent tram services starting in the autumn | News, https://www.hsl.fi/en/hsl/news/news/2025/01/hsl-public-transport-in-20252026-route-changes-due-to-planned-works-more-frequent-tram-services-starting-in-the-autumn 17. Helsinki – CIVITAS Initiative, https://civitas.eu/cities/helsinki 18. Helsingin satama – Robottibussi ajaa Kalasatamassa – Osto&Logistiikka, https://www.ostologistiikka.fi/kategoriat/kuljetukset/robottibussi-ajaa-kalasatamassa?dir=desc&es=51&tagged=Helsingin+satama 19. Kalasataman kaduilla liikkuu syksyllä itseohjautuva robottibussi R-bus | Helsingin kaupunki, https://www.hel.fi/fi/uutiset/kalasataman-kaduilla-liikkuu-syksylla-itseohjautuva-robottibussi-r-bus 20. Hyppää robottibussiin Kalasatamassa – reitti paljastuu vasta matkan aikana, https://www.hel.fi/fi/uutiset/hyppaa-robottibussiin-kalasatamassa-reitti-paljastuu-vasta-matkan-aikana 21. Robottibussi vie uimarannalle Helsingin Vuosaaressa – Sohjoa Baltic Project, https://www.sohjoabaltic.eu/sv/robottibussi-vie-uimarannalle-helsingin-vuosaaressa/ 22. Final results of project investigating road transport automation in winter conditions gives solution proposals for vehicles and the Finnish road network, https://vayla.fi/en/-/final-results-of-project-investigating-road-transport-automation-in-winter-conditions-gives-solution-proposals-for-vehicles-and-the-finnish-road-netwo 23. Robust Automated Driving in Extreme Weather – VTT’s Research Information Portal, https://cris.vtt.fi/en/projects/robust-automated-driving-in-extreme-weather/ 24. Helsinki’s ambitious plan to make car ownership pointless in 10 years – The Guardian, https://www.theguardian.com/cities/2014/jul/10/helsinki-shared-public-transport-plan-car-ownership-pointless 25. Lähibussit | Matkustaminen | HSL.fi, https://www.hsl.fi/matkustaminen/lahibussit 26. World’s first autonomous on-demand boat in Helsinki, could turn water transport carbon-neutral, https://forumvirium.fi/en/release/worlds-first-autonomous-on-demand-boat-in-helsinki-could-turn-water-transport-carbon-neutral/ 27. Helsinki looks to autonomous water taxis for connecting to its archipelago, https://urban-mobility-observatory.transport.ec.europa.eu/news-events/news/helsinki-looks-autonomous-water-taxis-connecting-its-archipelago-2023-10-12_en?prefLang=hr 28. Callboats CAT 10 L: The 200 Best Inventions of 2023 – Time Magazine, https://time.com/collection/best-inventions-2023/6324760/callboats-cat-10-l/ 29. ABB:n taajuusmuuttajateknologian päivitys pidensi Helsingin Suomenlinna II –lautan käyttöikää | News center, https://new.abb.com/news/fi/detail/126151/abbn-taajuusmuuttajateknologian-paivitys-pidensi-helsingin-suomenlinna-ii-lautan-kayttoikaa 30. Helsinki-Tallinn tunnel estimated at EUR 16 billion – Railway PRO, https://www.railwaypro.com/wp/helsinki-tallinn-tunnel-estimated-eur-16-billion/ 31. Helsinki Pilots Drone Medical Supply Transport – DRONELIFE, https://dronelife.com/2025/11/03/helsinki-pilots-drone-medical-supply-transport/ 32. CITYAM – Regulations and integration of Urban Air Mobility in city planning – Interreg Baltic Sea Region, https://interreg-baltic.eu/wp-content/uploads/2024/02/D1.1-Regulations-and-integration-of-Urban-Air-Mobility-in-city-planning-final.docx.pdf 33. Helsinki ja Espoo | Kaupunkipyörät | HSL.fi, https://www.hsl.fi/kaupunkipyorat/helsinki 34. Kaupunkipyörät | HSL.fi, https://www.hsl.fi/kaupunkipyorat 35. Käyttöohje | Vantaa | Kaupunkipyörät | HSL.fi, https://www.hsl.fi/kaupunkipyorat/vantaa/kayttoohje 36. Rautatieinfrastruktuurin kehitvstarDeet suuryksikkö- ‘leistyessä – Doria, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/146389/rhk141.pdf?sequence=1&isAllowed=y 37. The Helsinki Solution – POLIS Network, https://www.polisnetwork.eu/article/the-helsinki-solution/ 38. New Solutions in City Logistics – Smart Last Mile Delivery in Urban Areas – Forum Virium Helsinki, https://forumvirium.fi/en/projects/the-new-solutions-in-city-logistics-smart-last-mile-delivery-in-urban-areas/ 39. Personal rapid transit – Wikipedia, https://en.wikipedia.org/wiki/Personal_rapid_transit 40. Personal Rapid Transit (PRT) Vehicle Design in the Urban Traffic Microcirculation – Aaltodoc, https://aaltodoc.aalto.fi/items/cce0c4da-3057-4791-8010-93954f2134b4