Kun sytytämme tänään kaksi kynttilää ikkunalle, teemme sen erilaisessa Suomessa kuin viisi vuotta sitten. Mutta vielä dramaattisemmin on muuttunut se, miltä nuo kynttilät näyttävät ulospäin. Vuosien 2024–2025 strateginen maakuva-analyysi paljastaa pysäyttävän totuuden: Suomi ei ole enää maailmalle syrjäinen luontoparatiisi tai pelkkä koulutuksen mallioppilas.

Meistä on tullut paradoksi, jota maailma ihailee ja kadehtii: olemme planeetan onnellisin kansa, joka on samalla varustautunut sotaan hampaita myöten. Olemme “Pohjolan vartija” ja “Pragmaattinen Idealisti”.

Tämä uusi profiili on meille valtava mahdollisuus, mutta se vaatii kansallisen luonteenlaadun päivitystä. Meidän on lopetettava vähättely ja alettava myydä sitä, mitä maailma epätoivoisesti kaipaa: luottamusta, tylsää toimivuutta ja kykyä selviytyä.

Myytti hiljaisesta hiirulaisesta on kuollut

Pitkään hellimme ajatusta Suomesta idän ja lännen välisenä sillanrakentajana – diplomaattisena tulkkina, joka ymmärtää molempia puolia. Tuo aika on ohi, ja maailma on huomannut sen ennen meitä.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa Suomi nähdään nyt “Euroopan turvallisuuden lukkona”. Ruotsalainen “isoveli” katsoo meitä ylöspäin turvallisuuspolitiikassa, ja Washingtonissa Pentagonin virkamiehet eivät puhu meistä avuntarvitsijoina, vaan turvallisuuden tuottajina.

Tämä on ensimmäinen neuvoni suomalaisille päättäjille ja vientitykeille: Älkää hävetkö kovuutta.

Maailmassa, jossa geopolitiikka on palannut ryminällä, Suomen kyky yhdistää kova sotilaallinen kompetenssi (F-35, tykistö, väestönsuojat) pehmeään yhteiskuntamalliin on “killer app”. Meidän ei tarvitse valita, olemmeko rauhanvälittäjiä vai rajapoliiseja. Olemme molempia. Meidän varautumisemme – kokonaisturvallisuus – on vientituote. Kun ranskalainen tai brittiläinen media hehkuttaa väestönsuojiamme, he eivät ihastele betonia, vaan yhteiskunnallista koheesiota. He ihailevat sitä, että me välitämme toisistamme niin paljon, että olemme valmiita puolustamaan tätä elämäntapaa.

Onnellisuus on nyt “sisua”, ei hymyilyä

Kahdeksan vuotta maailman onnellisimpana maana on brändi, jota rahalla ei saa. Mutta analyysi paljastaa, että maailma on alkanut ymmärtää onnellisuutemme luonteen uudella tavalla. Se ei ole “joy” (iloa), se on “contentment” (tyytyväisyyttä).

Erityisesti Yhdysvalloissa ja Aasiassa Suomi-kuva on kääntymässä kohti resilienssiä. Sisu ei ole enää vain talvisodan nostalgiaa, vaan se on moderni wellness-tuote. Ahdistuneessa maailmassa, jossa ilmastokriisi ja pandemiat uhkaavat, suomalainen “pärjäämisen eetos” on valuuttaa.

Älkäämme siis myykö onnellisuutta hymyinä ja kesäöinä. Myykäämme sitä kykynä ratkaista ongelmia. Myykäämme sitä viestillä: “Täällä asiat toimivat, vaikka ulkona on pimeää ja naapurissa myrskyää.”

Sisu on globaali selviytymisstrategia. Se on lupaus siitä, että kun maailma romahtaa, suomalainen keittää kahvit, käynnistää varageneraattorin ja jatkaa töitä. Tämä “Functional Nature” – toimiva luontosuhde – on valttikorttimme.

Tylsyys on uusi seksikäs

Tämä artikkeli perustuu laajaan taustaraporttiin, jonka ehkä tärkein havainto on Suomen sijoitus “Governance”- eli hallintomittareissa. Olemme maailman kärkeä siinä, että asiat toimivat. Virkamieheen voi luottaa, hanasta tulee vettä ja sopimukset pitävät.

Tämä kuulostaa suomalaisen korvaan itsestäänselvyydeltä, jopa tylsältä. Mutta maailmassa, joka hukkuu disinformaatioon, korruptioon ja kaaokseen, tylsä luotettavuus on luksustuote.

Suomalainen insinöörikansa on usein huolissaan siitä, ettemme osaa “small talkia”. Saksassa, Japanissa ja yhä enemmän myös Yhdysvalloissa meidän “no-nonsense” -asenteemme nähdään kuitenkin aitouden huippuna. Hiljaisuus ei ole enää sosiaalinen vamma, se on merkki kompetenssista.

Neuvo suomalaisyrityksille: Älkää yrittäkö olla amerikkalaisempia kuin amerikkalaiset tai ruotsalaisempia kuin ruotsalaiset. Olkaa brutaalin rehellisiä, täsmällisiä ja asiallisia. Se on meidän supervoimamme B2B-markkinoilla, olipa kyse kaivosteknologiasta Chilessä tai 6G-verkoista Koreassa. Me olemme “Trusted Vendor” epäluulon aikakaudella.

Vaaran paikat: Älkää rikkoko illuusiota

Vaikka maakuva on vahva, se on hauras. Maailma katsoo meitä suurennuslasilla. Suurin uhkamme ei tule ulkoa, vaan sisältä.

Raportti varoittaa, että “onnellisuusbrändi” voi kääntyä itseään vastaan, jos todellisuus ja mielikuva erkanevat liikaa. Jos uutiset rasismista, leikkauksista tai nuorten pahoinvoinnista yleistyvät kansainvälisessä mediassa, meitä ei pidetä vain epäonnistujina, vaan valehtelijoina. Korkea jalusta on vaarallinen paikka pudota.

Lisäksi meillä on yksi krooninen heikkous: sisäänpäinkääntyneisyys. Maailma rakastaa Suomea, mutta Suomi ei aina osaa rakastaa maailmaa takaisin. Osaajapula on kohtalonkysymys. Emme voi olla “suljettu utopia”. Meidän on oltava yhtä pragmaattisia maahanmuutossa kuin olemme maanpuolustuksessa. Jos haluamme pitää teollisuuden pyörät pyörimässä ja hyvinvointivaltion pystyssä, meidän on tehtävä tänne tuleminen ja täällä pysyminen helpoksi.

Viesti itsenäisyyttä juhlivalle kansalle

Suomi vuonna 2025 on aikuinen valtio. Meidän ei tarvitse enää hakea hyväksyntää olemalla kiltti mallioppilas. Voimme olla ylpeästi sitä, mitä olemme:

1. Teknologinen suurvalta, joka ratkaisee ilmastonmuutosta ja ikääntymisen ongelmia.
2. Sotilaallinen voimatekijä, joka takaa Pohjois-Euroopan vakauden.
3. Yhteiskunta, jossa luottamus on kovempaa valuttaa kuin euro.

Kansainvälinen kilpailu on kovaa, mutta meillä on kädessämme kortit, joilla pärjää. Maailma ei tarvitse lisää melua. Se tarvitsee toimivia ratkaisuja, luotettavia kumppaneita ja hieman suomalaista hulluutta.

Nostakaamme siis malja 108-vuotiaalle Suomelle – maalle, joka on vihdoin löytänyt paikkansa maailmankartalta, ei sivustakatsojana, vaan tekijänä.

5 neuvoa Suomelle kansojen väliseen kilpailuun (2025):

1. Rahastakaa luottamuksella: Myykää tylsyyttä ja toimintavarmuutta. Kun muualla on kaaosta, Suomi on turvasatama datalle, investoinneille ja ihmisille.
2. Yhdistäkää kova ja pehmeä: Älkää pitäkö tasa-arvoa ja maanpuolustustahtoa erillisinä asioina. Ne ovat samaa tarinaa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on puolustamisen arvoinen – ja siksi se on myös vahva.
3. Unohtakaa hyväntekeväisyys, siirtykää bisnekseen: Erityisesti globaalissa etelässä (Afrikka, Latinalainen Amerikka) meitä arvostetaan teknokumppanina, ei vain avunantajana. Viedään osaamista, ei vain rahaa.
4. Tuotteistakaa Sisu: Maailma janoaa resilienssiä. Tehkää suomalaisesta selviytymiskyvystä ja paineensietokyvystä vientituote johtamiskoulutukseen ja hyvinvointialalle.
5. Avatkaa ovet oikeasti: “Maailman onnellisin maa” on vain tyhjä slogan, jos tänne muuttava osaaja kokee jäävänsä ulkopuoliseksi. Kotoutuminen on meidän kaikkien, ei vain viranomaisten tehtävä.