Kun tulevaisuus peruttiin: Osa 2, teknologia

Kuollut Internet: Puhumme boteille tyhjässä huoneessa

Internetin piti olla ihmisten välinen viestintäkanava. Uudet tilastot kuitenkin paljastavat karun totuuden: verkko on täyttymässä aavemaisesta liikenteestä, jossa tekoäly keskustelee tekoälyn kanssa.

Kuollut Internet” -teoria (Dead Internet Theory) oli pitkään salaliittoteoria, mutta vuosina 2024 ja 2025 se on muuttunut tilastolliseksi todellisuudeksi. Arvioiden mukaan lähes puolet (47 %) internetin liikenteestä on ei-inhimillistä.

Algoritmien teatteri

Kun selaat sosiaalista mediaa, kohtaat yhä useammin ”synteettistä julkisuutta”. Instagramissa jopa 23 % suurten vaikuttajien seuraajista on arvioitu olevan botteja tai inaktiivisia ”zombi-tilejä”. Tämä luo illuusion vilkkaasta keskustelusta, joka on todellisuudessa ontto.

Vielä huolestuttavampaa on tekoälyn luoma sisältö, jota kukaan ei ole pyytänyt ja jota kukaan (ihminen) ei lue. Tekoälymallit suoltavat verkkoon loputtomasti tekstiä ja kuvia, joihin toiset botit reagoivat. Sam Altman, OpenAI:n toimitusjohtaja, on itsekin myöntänyt ilmiön laajuuden sosiaalisessa mediassa.

Aaveet koneessa

Teknologinen hauntologia on synnyttänyt myös ”digitaalisen nekromantian”. Uudet palvelut mahdollistavat edesmenneiden ihmisten ”herättämisen” henkiin chatboteiksi tai videoiksi. Samaan aikaan tekoäly luo meille valemuistoja: ”AI-generated nostalgia” -trendissä käyttäjät luovat uskottavia, rakeisia kotivideoita 1990-luvulta – tapahtumista, joita ei koskaan ollut.

Elämme digitaalisessa kummitustalossa, jossa emme voi enää olla varmoja, onko ruudun toisella puolella ihminen vai menneisyyttä simuloiva algoritmi.

Jaa tämä | Share this
Miltä Helsinki näyttäisi etelä-amerikkalaisen Nobel-kirjailijan silmin? Pyysimme tekoälyn elävöittämään kaupunkia maagisen realismin keinoin.