Helsinkiläinen startup käy avoimella datalla populismin kimppuun

FactYou.org tarjoaa puolueetonta, faktapohjaista tietoa yhteiskunnasta ja sen rahoituksesta.

Suomalainen yhteiskunta on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen läpinäkyvä ja tasa-arvoinen. Julkista dataa yhteiskunnallisesta päätöksenteosta on avoimesti saatavilla. Sen tuomisessa suuren yleisön saataville helposti ymmärrettävässä muodossa sen sijaan on vielä paljonkin tekemistä.

Tähän huomioon tarttui helsinkiläinen startup-yritys Sparehead Oy. Se julkaisi hiljattain verokuitti-palvelun, joka kertoo käyttäjälleen mihin hänen maksamansa tuloverot menevät.

Soitimme yhtiön toiselle perustajaosakkaalle Timo Mäkiselle ja kysyimme mistä moinen idea on syntynyt.

”Teimme palvelun, koska voimme”, Mäkinen vastaa. ”FactYou tarjoaa puolueetonta, faktapohjaista tietoa yhteiskunnasta ja sen rahoituksesta. Tavoitteemme on tehdä monimutkaisesta tiedosta helposti ymmärrettävää kaikille.”

Kuulostaa myyntipuheelta. Miksi palvelu kiinnostaisi tavallista veronmaksajaa enemmän kuin yhden käynnin verran?

”Meitä itseämme kiinnostavat erityisesti aiheet, jotka julkisessa keskustelussa saavat populistisia sävyjä. Verotus ja yhteiskunnan rahoitus ovat sellaisia. Ja kun ne kiinnostavat meitä niin voihan olla, että ne kiinnostavat muitakin. Verokuitti-palvelumme pureutuu tuloverotukseen. Kulutusverotus toimii toisenlaisella logiikalla ja on yhtä tärkeä aihe. Sen konkretisointiin olemme parhaillaan kehittämässä pelillistä työkalua.”

Kiinostavaa. Entä miten tämä liittyy populismiin?

”Valta Suomessa kuuluu kansalle. FactYou.org tarjoaa äänestäjälle keinoja ymmärtää. Se taas auttaa käyttämään valtaa paremmin.”

Mutta äänestäjät käyttävät valtaansa vaaleissa ja vaaleihin on vielä aikaa…

Mäkinen on eri mieltä. ”Eduskuntavaalit ovat itse asiassa aika pian ja silloin ilma on taas sakeanaan kilpailevia vaalilupauksia. Ne perustuvat arvoihin ja ideoihin. Niin toki pitääkin. 

Äänestäjän vaikea tehtävä on selvittää itselleen mitkä lupauksista ovat paitsi mieluisia myös uskottavia, siis mahdollisia toteuttaa. Tässä on avuksi, jos on jollain tavalla kartalla siitä miten yhteiskunnan rahoitushimmeli rakentuu. Kuka maksaa, mitä maksaa, kuinka paljon maksaa ja mitä siitä maksajalle itselleen ja muille suomalaisille seuraa.”

Jaa tämä | Share this
Miltä Helsinki näyttäisi etelä-amerikkalaisen Nobel-kirjailijan silmin? Pyysimme tekoälyn elävöittämään kaupunkia maagisen realismin keinoin.