Kaamos on kaksiteräinen ilmiö. Se lisää altistusta masennukselle ja väsymykselle, mutta voi parhaimmillaan tarjota myös mahdollisuuden rauhoittua, keskittyä ja levätä. Tutkimus tukee oletusta, että ympäristötekijöiden lisäksi myös oma asenne vaikuttaa siihen, onko kaamos yksilölle enemmän uhka vai mahdollisuus.

Lupa hidastaa, palautua ja keskittyä

Lyhyet päivät, jatkuva hämärä ja pitkät pimeät illat antavat hyvän syyn pysähtyä. Kaamos voi tarjota mahdollisuuden vähentää ylinopeutta: vähemmän virikkeitä ja ulkoista kiirettä tekevät arjesta rauhallisemman.

Tutkimukset eivät kiellä valon puutteen tuomia negatiivia vaikutuksia, mutta psykologit korostavat myös asenteen merkitystä — talvesta voi tehdä tietoisen palautumisen ajan.  

Hiljaisempi ajanjakso voi tarjota edellytykset keskittymistä vaativille projekteille. Kun ulkoiset ärsykkeet vähenevät, on helpompaa uppoutua kirjoittamiseen, käsitöihin tai muihin vastaaviin harrastuksiin.

Kyseessä ei ole pelkkä arkihavainto: tutkijat ovat mitanneet aivojen vireystilassa vuodenajasta riippuvaista kausivaihtelua. Ulkoisista tekijöistä aiheutuvalla elämänrytmin hidastumisella on positiivinen vaikutus työmuistiin ja tarkkaavaisuuteen.

Luovuuden ja rituaalien aikaa

Pimeä kausi haastaa luomaan merkitystä arkeen. Monet tutut kulttuuriset tavat toimivatkin luovuuden ja hyvinvoinnin lähteinä: kynttilänvalo, lämpimät juomat, kotoisa yhdessäolo tai taiteelliset projektit.

Pohjoismaiset tutkimukset osoittavat, miten arjen kotoisat rituaalit lisäävät subjektiivista hyvinvointia.

Talvinen luonto on erityinen

Vaikka auringonvalon puute tutkitusti heikentää mielialaa, hiljentyneessä luonnossa on myös terapeuttinen puolensa. Talvisen metsämaiseman katselun on tutkimuksessakin havaittu edistävän rentoutumista ja lisäävän mielenrauhaa.

Ulkoilun on myös havaittu vähentävän masentumisen riskiä, erityisesti kun ulkoillaan yhdessä muiden kanssa.